Vanhaa Suolaa

En oikein tiedä mitä ajatella tästä... Olin Juhannuksen ja vähän aikaa sen jälkeen exäni luona, ja jo ekana iltana sorruttiin taas pussailemaan. Sovittiin että oltais vähän niinkuin friend's with benefits, mutta sitten yhtien juhlien jälkeen... kun mulla oli ollu kamala olo koko päivän, ja olin juonu varmaankin vähän liikaa, päädyin sitten itkemään sille että voisin vielä yrittää jos se haluu. (tämä tapahtui luultavasti osittain sen seurauksena, kun eräs tyttö, keneen exäni oli kertonut ihastuneensa, kertoi minulle sellaisen sivuseikan että tää mun exä oli itkeny sille vaan meijän erosta hirveesti... ) ja olin tosiaan enemmän humalassa kun olin koskaan ennen ollut, ja mulla oli vielä kaiken lisäksi huono päivä niinkun sanoin.

Ja no me nyt ollaan sitten taas yhessä, ja mun vanhempien luona... tossa se tuhisten nukkuu mun vieressä kun kirjotan tätä.

Tai siis... se on hyvä mies, ja melkein sellainen kenen kanssa voisin kuvitella olevani... mutta ei kuitenkaan ihan.

Miten mä ikinä kehtaan sille sanoa, etten haluu sitä oikeesti takaisin, ellei se muuta asioita itsessään? Olenhan mä jo vihjaillut, mutta se ei haluu kuunnella, vaan kääntää asian johonkin muuhun, tai käskee mun piristyä. (tai sanoo että ei nyt ainakaan täällä voi puhua) Ei kai se olis ihan niin kamalasti vaadittu että se tukis mua kun musta tuntuu pahalle... niinkuin mäkin oon sitä tukenu... tai en edes vaadi sitä. Haluaisin halin kun itken, niin maailma ei ehkä tuntuis niin raastavan yksinäiselle niinä heikkoina hetkinä. ja voi kun se ois rehellinen mulle. Kertois edes helvetti jotain ittestään, ollaanhan me tässä nyt tunnettu jo yli kaks vuotta. Mutta voinko sanoa tuntevani, kun mulle on kerrottu asioita vain suurpiirteisesti? Kun en oo ikinä saanut edes vastausta sellaseen kysymykseen että mitä se tuntee mua kohtaan?

Siitä päästäänkin tähän kolmanteen... jos se vaan näyttäis tunteensa jotenkin! Jos niitä on edes... epävarmuudessa on kamala elää. Eikö ois ees voinu vähän ilmaista että haluu mun jäävän ennen kun lähdin sen luolta? Oon romantikko, ja kaipaan sitä että musta taistellaan... edes vähän, edes helvetti parin sanan verran! Koska kun se ei tee niin...

...mistä mä tiedän että välittääkö se edes? Vai oonko sille se ja sama?

p.s. ulkona on taas kaunis sää <3 ja mä huomasin ettei täällä oo oikein mitään muuta kun tekstiä, niin tässä tällanen 'erittäin omaperänen' kukan kuva :3 ...näpsäsin sen tossa kun uskaltauduin pitkästä aikaa ulos päiväsaikaan ^.^

The Kukkanen

Keskiyön Ajatuksia

Mietin vaan että näinkö se on? Tarvitaankohan me vaan erillaisia roolimalleja pikkupojille, saadaksemme heidät kasvamaan paremmiksi miehiksi? :) Isät ja äidit, katsokaa tämä video! <3:llä yksi pieni tyttö...

p.s. Tässä on joku, joka on osannut ajatella asioita eri kannalta :) ja mä arvostan sitä.